Pienet Seudut

Aluekeskusohjelman pienten seutujen eli nk. e-tyyppien  verkostotapaaminen pidettiin Forssan seudulla 24.-25.10.2007. Tapaamista emännöi Forssan seudun aluekehityspäällikkö Kirsi Sippola. Tapaamisen aikana käytiin läpi Forssan seudun hyviä kehittämiskäytäntöjä. Bifeel-klusterin kehittämisestä kertoi Esa Sairanen. Forssan seudun akosta kertoi aluekehityspäällikkö Kirsi Sippola.  Osallistujat tutustuivat myös Envitech-alueeseen.

Forssan Envitech-alueen kokonaisuus muodostaa yhden monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä Euroopassa. Alue tarjoaa ympäristönhuollon ratkaisuja kierrätyksen, jätteiden käsittelyn, uusioraaka-aineiden, tutkimuksen, suunnittelun ja asiantuntemuksen muodossa. Envitech-alueella on käynnistetty useita kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa.

Keskeinen sijainti, vahva perusinfrastruktuuri ja ympäristöalan yritysten ja organisaatioiden verkottuminen ovat kehittäneet alueen kilpailukykyä. Alue on kasvanut merkittäväksi materiaalivirtojen keskukseksi Pohjois-Euroopassa. Alueella toimii lähes 20 yritystä, jotka työllistävät yli 200 ympäristöalan ammattilaista.

Ulla-Maija Laiho Sisäasiainministeriöstä kertoi  aluekeskusohjelman kansallisesta toteutustilanteesta. Andrea Vascellari ja Jaakko Panula opastivat toimijoita virtuaalisen neuvotteluhuoneen käytössä. Virtuaalinen neuvotteluhuone on otettu käyttöön e-tyyppien verkostoyhteistyön välineenä.

Aluekeskusohjelman pienten seutujen verkosto on teettänyt kartoituksen mukana olevien seutujen innovaatio-ohjelmista ja innovaatioympäristöjen kehittämisen lähtökohdista ja organisoinnista. Kartoituksen laati helsinkiläisen konsulttitoimisto Advansis Oy Kimmo Viljamaan toimesta. Mukana selvitystyössä Advansis Oy:ssä oli myös Kimmo Halme. Kartoitus toteutettiin seudullisten innovaatio-ohjelmatyöpajojen avulla alkuvuoden 2007 aikana.

Yleisenä havaintona kartoituksessa todettiin, että pienten seutujen vahvuuksia kehittämistyössä ovat joustavuus, nopea reagointikyky, helppo kommunikointi ja pienet “etäisyydet” eri toimijoiden välillä. Mahdollisuuksia seuduille tuovat vahva erikoistuminen, toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen. Palveluja, kehittämisinstrumentteja ja verkostoja voidaan myös “ulkoistaa” tarvittaessa.

Innovaatioympäristön kehittämisen yleinen haaste useimmilla pienillä seuduilla on merkittävien (=suurien) veturiyritysten ja suurten tutkimusyksiköiden puuttuminen. Tämä pienentää käytettävissä olevia tutkimus- ja kehittämisresursseja, mikä vaikuttaa välillisesti siihen, miten tehokkaasti voidaan alueilla omaksua uutta tietoa. Mikäli toimijoita on vähän, voi innovaatiotoiminnan kannalta kriittinen massa jäädä saavuttamatta. Oman haasteensa useimmille pienille seuduille tuo myös innovaatiotoiminnan tukipalveluiden kehittymättömyys. Alueille yhteisiä haasteita ovat mm. osaavan työvoiman saatavuus, väestörakenne ja osaamispohjan kapeus. Huippuosaamista seuduilta löytyy, mutta se on muutaman kärkialan varassa.

Kehittämistoiminta seuduilla on (mini)klusteripainotteista kehittämistä niiden selkeillä kärkialoilla. Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta seutujen miniklusterit eivät ole nk. aitoja toiminnallisia klustereita, vaan niillä on myös kytköksiä muualle. Suuntautuminen on kohti rajapintoja ja eri toimialojen välistä yhteistyötä.

Kartoituksen perusteella järjestetyssä Helsingin verkostotapaamisessa nousi esiin monia ideoita haasteiden voittamiseksi ja seutujen yhteisiksi toimenpiteiksi. Huomio kiinnittyi mm. verkostoseuduilla olevien hyvien kehittämiskäytäntöjen vaihtamiseen sekä kehittämismallien tehokkaampaan konseptointiin ja siirtämiseen.

Aluekeskusohjelman pienten seutujen verkosto eli nk. e-tyypit pitivät vuoden kolmanne verkostotapaamisensa 22.-24.8.2007 Iisalmessa, Nivalassa ja Ylivieskassa. Tapaamisen teemoina olivat kansainvälisyys ja hyvät käytännöt. Iisalmen tapaaminen aloitettiin pohtimalla kansainvälisen yhteistyön ja hanketoiminnan kysymyksiä. Osallistujat saivat tietoa mm. Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisestä toiminnasta Mervi Vidgrenin opastuksella. EU-erillisrahoituksesta ja Kuopion seudun kansainvälistymisestä kertoi Raija Kovanen Kuopion seudun aluekeskusohjelmasta. Päivä päättyi yhteiseen, kansainvälistymisteeman ympärille rakentuneeseen työpajaan.

Toisena päivänä tapaamisessa keskityttiin etenkin alueellisiin yritysklustereihin ja niiden kehittämiseen. Ylä-Savon teknologiatoimialan kehittämisestä kertoi kuulijoille kenttäpäällikkö Heikki Passiniemi. Ylä-Savon ympäristöliiketoimintaverkosto Envitecpoliksen toimintaa esitteli toiminnanjohtaja Mika Arfman Aluekehityssäätiöstä. Aluekehityssäätiön monipuolista toimintaa esitteli kokonaisuutena johtaja Reijo Keränen. Ohjelmajohtaja Riitta Topelius esitteli verkoston toimijoille myös Ylä-Savon aluekeskusohjelman tuloksia ohjelmakaudelta 2001-06 sekä alkaneen ohjelmakauden 2007-13 tavoitteita. Aluekeskusohjelman keskeisiä tuloksia Ylä-Savossa viime ohjelmakaudella olivat mm. klusterikehittämisen uudet toimiala-avaukset (ympäristö ja hyvinvointi), Ylä-Savon kehitystyön uudelleen organisointi sekä yliopistoyhteistyön tiivistyminen.

Verkostotapaamisen kolmantena päivänä toimijat siirtyivät Oulun Eteläisen aluekeskuksen alueelle. Ensimmäisenä tutustuttiin Nivan teknologiakeskus Nitekin ja ELME studion toimintaan, joita esittelivät kehityspäällikkö Eija Riitta Niinikoski ja projektipäällikkö Juha Niemelä. Teknologiakeskus Nitek toimii Nivalan teollisuuskylän keskiössä. Teknologiakeskuksessä työskentelee yli 60 henkilöä. Nitekissä toimivat mm. Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutti ja ELME-tuotantostudio. Insituutin tehtävänä on organisoida yliopistollista koulutusta, tutkimusta kehittämistoimintaa Oulun Eteläisen alueelle. ELME-studio on yksi kolmesta ProMetal- verkoston tuotantostudiosta. ELME -studio on keskittynyt elektroniikan mekaniikkaan. Se tarjoaa laboratoriopalveluja, koulutusta ja prototyyppivalmistusta sekä palvelee ensisijaisesti elektroniikan mekaniikan sopimusvalmistajia Oulun Eteläisen alueella.

Verkostotapaaminen päättyi Ylivieskaan, jossa vierailtiin Teknologiakasvatuskeskus Teknokkaassa. Teknokas on teknologiakasvatuksen edistämiseksi Ylivieskaan perustettu valtakunnallinen keskus. Se palvelee koululaisia, opettajia, oppilaitoksia ja yrityksiä. Toiminnan tavoitteena on mm. auttaa lapsia ymmärtämään, arvostamaan ja kehittämään teknologiaa. Metodina on mm. käytännön kautta toimiminen oppimispajojen kautta. Teknokas tekee myös poikkitieteellista teknologiakasvatuksen yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja eri teknologiakeskusten kanssa. Teknokkaan toimintaa esitteli kehitysjohtaja Leena Uotila. Teknokkaassa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan henkilöä.

Aluekeskusohjelman pienten seutujen verkostolle on luotu oma internet-sivusto. Sivusta löytyy osoitteesta www.pienetseudut.fi. Sivuston tarkoituksena on mm. levittää tietoa verkostossa olevien seutujen hyvistä kehittämiskäytännöistä, toimia verkoston uutis- ja yhteistyökanavana sekä tarjota yleistä tietoa seutujen ja klustereiden kehittämismetodeista “e-kirjastosivun” kautta.

Pienten seutujen verkosto on aluekeskusohjelmaan kuuluva nk. tyyppiverkosto. Verkostoon kuuluu seitsemän pienehköä kaupunkiseutua. Verkostoon kuuluvat Forssan seutu, Kauhajoen seutu, Kuusamon seutu, Oulun eteläisen alue (Ylivieska, Oulainen, Nivala) Raahen seutu, Savonlinnan seutu ja Ylä-Savo (Iisalmen seutu). Verkoston toimintaa koordinoi Kauhajoen seutu.